Pääsymaksu 40 000 euroa ja kauppatavaran lähtöhinta 21 miljoonaa euroa.
Suomessa alkoi tänään klo 10 poikkeuksellinen huutokauppa. Se koskee jokaista suomalaista, mutta on niin salainen, että edes osallistujat eivät saa kertoa ovatko mukana vai eivät.
Myytävänä on kansallisomaisuutta jota ei valmisteta enää: radiotaajuuksia joiden haltija pääsee rakentamaan Suomeen uusia kännykkäverkkoja.
Kuulostaa ehkä laimealta, mutta sen luvataan tuovan saman mittaluokan mullistuksen kuin internet.
– Aluksi kuluttaja huomaa vain että tulipas nopeammat yhteydet, kuvailee verkkoja rakentavan Nokian tutkimusjohtaja Lauri Oksanen.
– Mutta parissa vuodessa teollisuudessa alkaa näkyä ihan uusia asioita, hän lupaa.
Etäkirurgia, etäsatamat, etätehtaat
Uusi langaton verkko takaa yhtä nopeat ja luotettavat yhteyden kuin nykyinen langallinen tiedonsiirto.
Nokian esittelytilassa Espoossa on havainnollistava vempain.
Kauko-ohjattavan sensorin käyttäjä tuntee sormenpäissään, miltä erilaiset pinnat tuntuvat seinän toisella puolella.
Se on kullan arvoinen ominaisuus vaikkapa kirurgin työkaluna. Tuntuma välittyy sadan kilometrin päähän täysin reaaliaikaisesti - yhden milli-sekunnin viiveellä.
– Satamissa liikkuvia laitteita voisi automatisoida ja turvallisuutta parantaa jos niihin olisi kunnon yhteydet, Oksanen kasvattaa esimerkin mittakaavaa.
Jotain suurta tulossa
Oksanen puhuu toki tietoverkkoja myyvän yhtiön suulla, mutta hänen visioitaan eivät tunnu kyseenalaistavan muutkaan.
Taajuuksien myynnistä vastaavassa liikenne- ja viestintäministeriössä uudelta verkolta odotetaan aivan yhtä paljon.
Ministeriön viestintäneuvos Sini Wirénin mukaan uusi verkko avaa tien tulevaisuusvisioissa toisteltuun esineiden internetiin.
Siihen voidaan liittää helposti suuri määrä erilaisia laitteita ja sensoreita, joiden avulla monenlaisten toimintojen etäohjaaminen nousee uudelle tasolle.
– Se tulee mahdollistamaan nopeammat laajakaistayhteydet tavallisille kuluttajille, mutta myös aivan uudet palvelut joita voidaan hyödyntä vaikka sairaanhoidossa, teollisuudessa tai älyliikenteessä, Wirénin vahvistaa alan näkemystä.
Nopeus 5G-verkoissa kymmenkertaistuu nykyiseen verrattuna.
Alalla vallitsee yksimielisyys, että nyt on alkamassa uusi aikakausi - tosin kukaan ei ole aivan selvillä miten se tulee näkymään.
Uudet puhelimet ensi vuonna
Kuluttajalle nopea verkko näkyy ensimmäisenä esimerkiksi nykyistä selvästi parempilaatuisena videokuvana ja pian ehkä myös keinotodellisuuden (VR) saamisena kännykkään nykyisten kiinteiden yhteyksien lisäksi.
Ensimmäisiä 5G-kännyköitä odotetaan markkinoille ensi vuoden lopulla. Kotikäyttöön tarkoitettuja netin reitittimiä jo aikaisemmin.
Huutokaupassa myytävät taajuudet antavat mahdollisuuden avata 5G-verkkoja ensi vuoden ensimmäisestä päivästä lähtien.
Suomi on nopeissa verkoissa maailman kärjessä, mikä ei ole pelkästään eduksi Wirén myöntää. Kännyköiden ja muiden päätelaitteiden valmistajat eivät vielä laita pienien markkinoiden takia liukuhihnoja täyteen vauhtiin.
Euroopassa 5G-huutokaupat on pidetty vastikään Britanniassa ja Italiassa.
Ohitus 2023
Myynnissä on nyt kolme toimilupaa, mutta huutokauppaan osallistujia ei ole paljastettu. Ainakin Elisassa uusia verkkoja kokeillaan jo Tampereella ja Tallinnassa.
Elisan verkko-osaston päällikkö Eetu Prieur odottaa toimivia verkkoja ensimmäisenä suurimpiin kaupunkeihin ja ehkä myös joihinkin teollisuuskohteisiin. Hän lupaa, että myös kuluttaja huomaa eron nykyiseen.
– Ihan ensin kuluttaja huomaa, että verkon toiminta nopeutuu ja voi käyttää parempilaatuisia videoita. Näkyvä asia on tulevaisuudessa virtuaalitodellisuus.
Elisa arvioi, että uuden teknologian verkkojen rakentaminen yleistyy 2020-luvulla. Prieur odottaa yleistymisen tapahtuvan samaan tahtiin kuin nykyisten 4G-verkkojen kohdalla. Yhtiö arvioi että vuoden 2023 lopulla 5G:n osuus datan siirrosta ohittaa 4G:n.
Kotimaiset operaattorit voisivat jäädä rannalle
Tänään alkanut huutokauppa kestää Wirénin arvion mukaan “päiviä tai viikkoja, mutta voi olla ohi aikaisemminkin”.
Huutokauppaan osallistumista ei ole rajoitettu ja periaatteessa vaikka kaikki luvat voisivat mennä ulkomaisille toimijoille.
– Huutokaupattavia toimilupia myönnettäessä voidaan arvioida myös esimerkiksi kansallista turvallisuutta yhtenä kriteerinä, hän kuitenkin vihjaa.
Mutta Suomen nykyiset suuret operaattorit voisivat siis jäädä ilman lupia. Se olisi niiden tulevaisuuden kehityksen kannalta tuhoisaa.
– Huutokaupassa toimiluvan saa korkeimman tarjouksen esittänyt toimija, Wirén muistuttaa tylysti.
Huutokaupassa ei hinnoille, eikä kestolle ole asetettu mitään ylärajaa. Vähintään valtion kassaan kilahtaa siis runsas 60 miljoonaa euroa.
Korjaus 26.9 klo 19.58: Elisa arvioi, että 5G:n osuus datan siirrosta ohittaa 4G:n vuonna 2023, eikä 2022 kuten jutussa aiemmin sanottiin.
Lue myös: