Talouden taitekohde alkaa olla pian käsillä.
Useiden ennusteiden perusteella euroalueen talous alkaa tänä vuonna elpyä ja sen vanavedessä myös Suomi.
Euroalueen elpyminen olisi myönteistä monille suomalaisille vientiyhtiöille, koska niiden tuotteiden kysyntä kasvaisi.
Uutta tietoa yritysten tilasta saadaan tällä viikolla, kun pörssiyhtiöiden tuloskausi alkaa toden teolla. Torstaina tammi–maaliskuun osavuosikatsauksensa julkaisevat verkkolaiteyhtiö Nokia ja finanssiyhtiö Nordea.
Valoisammista suhdannenäkymistä huolimatta lähtökohdat tuloskaudelle eivät ole hyvät.
Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn perusteella teollisuuden luottamus talouteen heikkeni maaliskuussa. Myös kuluttajien luottamus talouteen on Tilastokeskuksen mukaan pysynyt heikkona koko alkuvuoden.
Kaikesta huolimatta Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,9 prosenttia. Euroalueen talouden IMF arvioi kasvavan kuluvana vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Elpyminen siis alkaa hitaasti mutta kiihtyy ensi vuonna. Sitä avittaa rahapolitiikan keventyminen, sillä Euroopan keskuspankki aloittaa koronlaskut todennäköisesti kesäkuussa.
Finanssiyhtiö Nordean arvion mukaan pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto on supistunut kutakuinkin viisi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
”Tuloskaudella on todella mielenkiintoista nähdä, miten poliittiset lakot ovat vaikuttaneet yhtiöiden tuloksiin. Todennäköisesti suurimmat vaikeudet ovat vientiyhtiöissä, joilla on paljon tuotantoa Suomessa, mutta vaikutukset ovat voineet olla laajemmat”, sanoo Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari.
Konepajayhtiöt ovat hänen mukaansa todennäköisesti menestyneet edelleen kohtalaisen hyvin, kun taas metsäteollisuudessa vaikeudet jatkuvat.
Suomen vajoaminen taantumaan aiheuttaa ongelmia yhtiöille, joiden liiketoiminta on keskittynyt kotimaahan.
”Uskoisin, että euroalueen talouden ennustettu elpyminen ei ole vielä heijastanut vientiyhtiöiden näkymiin liiketoimintansa kehittymisestä. Jos kaikki menee ennustetusti, suhdanteen paraneminen alkaa vaikuttaa pikemmin toisella vuosineljänneksellä”, Saari sanoo.
Finanssiryhmä OP arvioi pörssiyhtiöiden yhteenlasketun liikevoiton supistuneen alkuvuonna kuusi prosenttia vuoden takaisesta.
”Kokonaiskuvaa varjostaa edelleen heikkona säilynyt kysyntänäkymä, joka on korostunut etenkin teollisuudessa alkuvuoden aikana. Vaikka poliittisten lakkojen vaikutukset näkyvätkin vääjäämättä tiettyjen alojen kannattavuudessa, odotetaan suhdannetilanteeseen jo varovaisia piristymisen merkkejä”, sanoo OP:n analyytikko Carlo Gylling.
OP ennakoi tulosten heikenneen etenkin metsä-, metalli-, energia- ja kulutustavarasektoreilla sekä kaupan alalla.
Teollisuuden vaikeudet eivät rajoitu yksinomaan Suomeen.
Ostopäälliköiden indeksin perusteella kysyntä euroalueen teollisuudessa supistui edelleen maaliskuussa, kun taas palvelualat alkoivat kasvaa etenkin Etelä-Euroopassa matkailun vauhdittamina.
Suomen tärkeimmän kauppakumppanin eli Saksan talous on myös vajonnut taantumaan pitkälti teollisuuden kangertelun takia.
Venäläisen maakaasun loppuminen aiheuttaa kitkaa, ja autoteollisuus kärsii siitä, että polttomoottoriautojen kysyntä vähenee ja sähköautojen kysyntä kasvaa.
”Oletuksena on, että ensimmäinen vuosipuolisko tulee olemaan suomalaisille teollisuusyhtiöille edelleen heikohkoa suoriutumista haasteellisessa toimintaympäristössä, jonka jälkeen tulosten odotetaan elpyvän etenkin etusyklisillä toimialoilla”, Gylling sanoo.
”Etusyklisyydellä” tarkoitetaan toimialoja, jotka reagoivat nopeasti suhdanteen paranemiseen. Niitä ovat esimerkiksi rakentaminen, metalliteollisuus ja kemianteollisuus.
