Suomessa hallitus nostaa kertaheitolla yleisen arvonlisäverokannan Pohjoismaiden matalimmalta tasolta Pohjoismaiden korkeimmalle tasolle 25,5 prosenttiin.
Korotus on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään syyskuun alusta. Sen arvioidaan tuottavan valtion kassaan ensi vuonna yhteensä 980 miljoonaa euroa. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo yllättyneensä päätöksestä.
”Tässä nimenomaan se puoli prosenttiyksikköä oli erityisesti yllätys”, Salminen sanoo Markkinaraati-ohjelmassa.
”Korkean verotuksen maassa monenlaisten kriisivuosien jälkeen joka ainoa veronkorotus tuntuu pahalta ja siinä mielessä heikentää toimintaedellytyksiä. Mutta surullisin olen siitä, että tämä on niin kuin julkisen taloudenpidon pitkään jatkuneen piittaamattomuuden mukanaan tuoma välttämätön paha”, hän jatkaa.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto on samoilla linjoilla. Kun valtion taloustilanne on mikä on, veroratkaisuja osattiin odottaa.
”Mutta se, että se suuruus oli näinkin kova, niin se kyllä hämmästytti.”
Kuluttajat ovat saaneet todistaa viime vuosina poikkeuksellisen rajua hintojen nousua. Toisaalta viime kuukausina bensapumpuilla ja kaupoissa on nähty hintojen laskuakin. Luoto huomauttaa, että elintarvikkeiden hinnat laskivat maaliskuussa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Näihin hintoihin hallituksen veropäätökset eivät iske.
”Mutta täytyy myös muistaa se, että päivittäistavarakaupassa semmoinen 25 prosenttia myytävistä tuotteista on itse asiassa näitä yleisen alv-kannan alaisia tuotteita niin kuin kaikki tällaiset taloustavarat ja shampoot”, Luoto toteaa.
Näiden tuotteiden arvonlisäveroprosentti nousee siis pian 1,5 prosenttiyksiköllä.
Markkinaraadissa keskustellaan tällä viikolla hallituksen veroratkaisuista. Mitä yleisen arvonlisäveron korottaminen merkitsee suomalaiselle kulutukselle?
Keskustelemassa ovat Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sekä Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto.
Ohjelman juontaa Kauppalehden toimittaja Ossi Kurki-Suonio.
Vaikka hallitus ei tiistaina päättyneessä kehysriihessään korottanut muita arvonlisäverokantoja, niin jo vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa päätettiin siirtää hotelli- ja tapahtumapalvelut alimmasta 10 prosentin arvonlisäverokannasta toiseksi alimpaan, 14 prosentin arvonlisäverokantaan.
Matkailu ja ravintola-alan yrityksiä edustavan Maran toimitusjohtaja Timo Lappi on ratkaisusta pahoillaan.
”Sellaista toimialaa, jota on lyöty todella kovaa, lyödään tässä vielä lisää”, hän sanoo viitaten pandemian sekä Venäjän ilmatilan sulkemisen vaikutuksiin suomalaiselle matkailualalle.
Ravintolaruoan arvonlisävero ei nouse, mutta Lappi nostaa esiin, että ravintoloissa nautitusta alkoholista maksetaan pian 25,5 prosenttiin nousevaa yleistä arvonlisäveroa. Se on hänen mukaansa ravintoloille vaikea paikka, kun anniskelun määrä on muutenkin supistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
”Tämä korotus on paljon suurempi ravintoloissa alkoholissa kuin se on kaupassa, koska se alkoholin arvonlisäveroton hinta on ravintoloissa niin paljon kalliimpi kuin kaupassa”, Lappi lisää.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Salminen kannustaa yrityksiä viemään veronkorotuksia läpi hintoihin.
”Minä toivon ja viestini yrittäjille on se, että mahdollisuuksien mukaan siirtäkää arvonlisäveron korotukset hintoihin. Tämä on vähän kuin lentokoneen turvaohjeissakin, että ensin pitää pistää happinaamari omille kasvoille ja sen jälkeen pystyy huolehtimaan muista”, Salminen toteaa.
