HS:n haastattelemat asiantuntijat kehuvat hallituksen kehysriihessä tekemää päätöstä tukea Suomeen suuntautuvia puhtaita teollisuusinvestointeja verohuojennuksella. Heidän mielestään päätös olisi saanut tulla aikaisemminkin.
”Kilpailu muiden maiden kanssa on käynnissä. Mitä nopeammin näitä [vihreän siirtymän investointeja] voidaan Suomeen kotiuttaa, sitä parempi”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
Heinosen mukaan tulevat kuukaudet ratkaisevat, saadaanko Suomeen fossiilitonta energiaa hyödyntäviä tehtaita, kuten akkujen, puhtaan teräksen ja vedyn tuotantoa.
Hallitus päätti kehysriihessä antaa verohyvityksen nollapäästötalouteen vieville suurille teollisille investoinneille. Hyvitystä annetaan 20 prosenttia koko investoinnin summasta sellaisille hankkeille, joiden investointipäätös tehdään ensi vuoden loppuun mennessä.
Enimmillään verohyvitys on 150 miljoonaa euroa hanketta kohden.
EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen arvioi, että Suomella alkaa olla kiire saada osansa vihreän siirtymän teollisista investoinneista.
Heinosen edustama EK on lobannut tämänkaltaisen mallin puolesta.
”Verohyvitys on Suomelle riskitön. Se toteutuu vasta siinä vaiheessa, kun investointi on saatu tuotantoon”, Heinonen sanoo.
Bios-tutkimusyksikön tutkija Paavo Järvensivu kertoo Biosin suositelleen jo pitkään aktiivista teollisuuspolitiikkaa, jossa Suomi ottaisi teollista tulevaisuuttaan omiin käsiinsä.
”Ratkaisevia eivät ole vain tulevat kuukaudet, ratkaisevia olivat myös menneet kuukaudet”, Järvensivu sanoo.
”Olemme Bios-yksikössä olleet pettyneitä, ettei Suomi ole aikaisemmin lähtenyt teollisuuspolitiikan linjalle. Tämä kritiikki koskee myös edellistä hallitusta.”
Bios-tutkimusyksikön Paavo Järvensivun mielestä Suomessa pitäisi puhua säästöjen ohella enemmän siitä, missä Suomi tulevaisuudessa haluaa olla hyvä.
Järvensivun mukaan Suomen poliittiselta johdolta on puuttunut suunnitelmallinen linja teollisuuden uudistamiseksi niin, että se vastaisi Suomen taloudellisia, ekologisia ja geopoliittisia tavoitteita.
Hallituksen riihipäätöksessä hän näkee askeleen oikeaan suuntaan.
”On hyvä, että tehdään voitava, jotta uudistavalla teollisuudella on mahdollisuus investoida ja menestyä kilpailussa vanhaa ja saastuttavaa teollisuutta vastaan.”
Suomen hallituksen linja on tähän asti ollut, että Suomi houkuttelee vihreitä investointeja sujuvalla lupien myöntämisellä, puhtaalla sähköllä ja hyvillä sähkön siirtoyhteyksillä.
Suomi ei olisi halunnut, että puhdasta teknologiaa käyttävistä tehtaista aletaan kilpailla rahatukoilla. Työnantajia ja suurteollisuutta edustavassa EK:ssa on Heinosen mukaan niin ikään ajateltu näin – teoriassa.
Käytäntö osoittautui toisenlaiseksi. Siksi myös EK alkoi lobata tuen puolesta. Yhdysvallat houkuttelee vihreitä investointeja IRA-tukipaketillaan, eivätkä Saksa ja Ranskakaan kainostele tukirahojen kanssa. Ruotsi sai jo suuren akkutehtaan ja SSAB:n teräsinvestoinnin.
”Uskomme markkinaehtoisuuteen, mutta näyttää, että meidän pitää reagoida tähän kilpailukykyhaasteeseen. Muuten me häviämme tämän kilpailun”, Heinonen sanoo.
Järvensivun mielestä on ymmärrettävää, että talouden kestävyysmurros ei tapahdu itsestään, koska tarvittava muutos on niin perustavanlaatuinen.
Hänen mielestään Suomen talouskeskustelua hallitseva puhe valtiontalouden tasapainosta on jättänyt alleen vähintään yhtä tärkeitä muita kysymyksiä.
”Suomessa ei ole ollut tarpeeksi tilaa pohdinnalle siitä, missä Suomi aikoo olla hyvä tulevaisuudessa ja mikä on Suomen rooli maailmantaloudessa.”
Havainnekuva Harjavallan vetylaitoksesta, jonka pitäisi olla kesällä valmis koeajoon. Harjavallan laitos on yksi harvoista Suomessa pitkälle edenneistä vihreän siirtymän teollisista hankkeista. Investoinnit ovat keskittyneet vihreän energian tuotantoon, eivät sitä hyödyntäviin tehtaisiin.
