Ruotsissa Uumajan satamassa lastataan aamuvarhaisella junaan Suomesta tuotuja kontteja. Kontit on tuotu edellisenä iltana laivalla Vaasasta.
Junan määränpäänä on Göteborgin valtamerisatama Ruotsin länsirannikolla.
Uumajan satamasta lähtee viikoittain tavarajunia, joissa kuljetetaan Suomesta tulevia kontteja. Pian junat alkavat kulkea myös Torniosta Haaparantaan ja edelleen Uumajan kautta Göteborgiin.
Tulevan kesän valoisten öiden tunteina liikkuu entistä enemmän rahtia Suomen ja Ruotsin välillä.
Syynä on se, että suomalaisyritykset ovat yhä haastavamman vaatimuksen edessä, päästöjä on vähennettävä.
Suomen ja Ruotsin välillä rahtia kulkee yhä enemmän multimodaalikuljetuksina, jossa käytetään useampaa kuljetusmuotoa. Ensin kontit viedään laivoissa Pohjanlahden yli.
Määränpäässä kontit siirretään laivoista juniin. Tarvittaessa junilla voidaan viedä kontteja suoraan Keski-Eurooppaan.
Syynä on se, että tavaroita tilaavat asiakkaat vaativat, että kuljetusten päästöjä on alennettava. Juna on vähäpäästöisempi kuin rekkakuljetus.
Jos kuljetusyritys ei pysty osoittamaan vähäpäästöisyyttä, rahdit siirtyvät toisten yritysten hoidettavaksi.
Myös polttoaineiden hintojen nousu on lisännyt rautateiden suosiota. Rahteja siirtyy maanteiltä kiskoille erityisesti Ruotsissa, jossa rautatierahteja tarjoavia yrityksiä on runsaasti, ja kilpailu alentaa hintoja.
EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on, että rautateiden tavaraliikenteen pitäisi lisääntyä 50 prosenttia vuosikymmenen vaihteeseen mennessä ja kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.
Siksi monet yritykset varautuvat kiristyviin päästövaatimuksiin etsimällä jo nyt vähemmän päästöjä tuottavia kuljetusreittejä.
Samalla on avautumassa uusia tavaraliikenteen yhteyksiä Suomesta Keski-Eurooppaan.
– Tällä hetkellä Uumajan satama toimii meidän porttina länteen. Tänä vuonna rahtia on kulkenut paljon enemmän Vaasan ja Uumajan välisellä laivareitillä viime vuoteen verrattuna, sanoo Tony Ehrs, Wasalinen rahtiyksikön johtaja.
Rautatieliikenteen suosion kasvun voi nähdä Uumajan satamassa. Ratapihalla puretaan suoraan Saksasta tulleita junanvaunuja. Niissä on auto- ja akkuteollisuuden raaka-aineita ja osia.
Lisääntyvä kaivostoiminta ja akkuteollisuuden kasvu tuovat Uumajaan lisää kuljetettavaa rahtia myös Pohjois-Ruotsista.
– Pohjois-Ruotsin suuret investoinnit ja Vaasan reitin lisääntyvät rahtimäärät mahdollistavat liikenteen kaksinkertaistamisen nykyiseen verrattuna, ja sitä kautta avautuu parempia yhteyksiä, sanoo Christer Nederstedt, Kvarken Portsin myynti- ja markkinointipäällikkö.
Yritys on Uumajan ja Vaasan kaupunkien yhteinen satamayhtiö.
Vaasassa puolestaan on alkamassa satamaan johtavan meriväylän leventäminen. Satamayhtiön toimitusjohtajan Teijo Seppelinin mukaan se tekee mahdolliseksi suurempien alusten vierailun satamassa ja jopa suoran konttiliikenteen aloittamisen Pohjanlahden satamasta Keski-Eurooppaan.
Valtaosa rahdeista kuljetetaan edelleen Suomenlahden satamista Helsingistä ja Kotkasta pienemmillä aluksilla Itämeren halki esimerkiksi Saksan Hampuriin. Siellä kontit siirretään valtamerialuksiin.
Ruotsin läpi junilla vietävät kontit lastataan samalla tavoin Göteborgissa suoraan valtamerialuksiin.
– Junilla vietävä konttimäärä ei ole vielä kovin suuri, kun sitä verrataan Itämeren aluksiin. Aikakriittisille ja kalliimmille tuotteille juna on vaihtoehto, sanoo rautatieliiketoiminnasta vastaava myyntijohtaja Marjut Linnajärvi Nurminen Logisticsilta.
Teräsyhtiö SSAB:n logistiikkapäällikö Heikki Hellsten muistuttaa, että kyse on myös huoltovarmuudesta.
– Jos Itämerellä sattuisi jokin kriisi, mikä keskeyttäisi merikuljetukset, tälläinen reititys Ruotsin kautta rautateitse on oltava olemassa ja käytössä myös normaalioloissa. Kukaan ei suostu pitämään kalustoa pelkästään varalla.
Junilla Suomesta Ruotsin Haaparantaan
Suomalaisyritysten lisääntyvät rautatiekuljetukset elvyttävät vuosien tauon jälkeen myös Tornion ja Haaparannan välisen junaliikenteen.
Konttijunat alkavat kulkea kaupunkien välillä todennäköisesti jo syksyn aikana, kun Keminmaan ja Haaparannan välisen radan sähköistys valmistuu.
Ruotsin Liikennevirasto rakentaa parhaillaan uutta laituria Haaparannan asemalle Suomesta tuleville junille. Korjattavana on myös Suomen ja Ruotsin välinen rautatiesilta.
– Me näemme hyvin pian konttiliikennettä Haaparanta-Tornion välisen rajan ylityspaikalla. Yhteys tulee olemaan apuna asiakkaille, jotka tällä hetkellä kuljettavat Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Suomesta rekoilla tavaraa eteläisiin satamiin Ruotsissa ja Suomessa, sanoo Marjut Linnajärvi.
Ensimmäiset konttijunat aloittavat liikennöinnin Haaparannan ja Göteborgin välillä jo kesällä. Suomesta kontit tuodaan kuorma-autoilla, kunnes liikenne on mahdollista rajan yli junilla.
Eurooppalainen raideleveys helpottaa konttijunaliikenteen aloittamista
Ruotsissa rautateiden tavaraliikenne avautui kilpailulle 1990-luvun puolivälissä. Kilpailun avautumisen jälkeen maahan on perustettu yli 30 rautatieyhtiötä, joista tosin noin puolet on jo lopettanut toimintansa.
Rautateiden kilpailuetua lisää se, että monet yksityiset yritykset käyttävät leasing-kalustoa. Silloin niiden ei tarvitse investoida kymmeniä miljoonia kruunuja omiin vetureihin ja vaunuihin, vaan uusia reittejä voidaan avata nopeasti.
Ruotsissa on sama raideleveys kuin Keski-Euroopassa. Se mahdollistaa eurooppalaisen kaluston käyttämisen Ruotsin sisäisessä liikenteessä.
– Me käytämme saksalaisia vaunuja ja itävaltalaisia vetureita, sanoo varatoimitusjohtaja Björn Sandberg Väte Rail Ab:sta.
Yhtiö kouluttaa parhaillaan Haaparantaan tulevia työntekijöitä. Konttijunissa tarvittavia vaunuja odottaa parhaillaan siirtoa Uumajasta Haaparantaan. Käytössä on useita kymmeniä peruskorjattuja saksalaisia junanvaunuja.