Perinnöistä olisi perheissä parempi puhua ennemmin kuin myöhemmin, katsovat Markkinaraadin asiantuntijat.
”Lähtökohtaisesti on helpompaa vaikka perillisenä puhua omille vanhemmilleen siinä kohtaa, kun he ovat 60–70-vuotiaita kuin silloin, kun he ovat 85-vuotiaita. Tai toisinpäin perinnönjättäjä voi itse ottaa asian puheeksi”, katsoo Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan päällikkö Minna Mandellöf.
Hän tunnustaa Markkinaraati-ohjelmassa, että keskustelunaiheena perintö on ”hieman hankala”.
”Se on niin lähellä tätä tabua: kuolemaa. Se on sellainen aihe mistä yleensä ei haluta puhua. Mutta itse suosittelisin kyllä, että perinnöstä puhuttaisiin perillisten ja asiantuntijoiden kanssa – mitä tässä kannattaisi tehdä”, Mandellöf sanoo.
Se, että perintöasioista ryhtyy keskustelemaan jo riittävän varhain, helpottaa myös verotuksessa, muistuttaa Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen.
”Mitä aikaisemmin aloittaa, sitä enemmän välineitä sitten on käyttää perintösuunnitteluun”, hän toteaa.
Suomalaisille kertyy nyt aiempaa enemmän perintövarallisuutta, mikä näkyy jo myös perintöveron tuoton kasvuna.
”Ihan käytännön elämässäkin huomaa, että erityisesti sodanjälkeisillä sukupolvilla alkaa varallisuutta olla ja nyt se siirtyy vähitellen eteenpäin”, sanoo Malinen.
Arvioon yhtyy myös OP:n varallisuudenhoitoasiakkaiden johtaja Kai Kalajainen. Hän näkee, että nyt suurelta ikäluokalta on ensimmäistä kertaa Suomessa jäämässä perinnöksi ”ihan merkittävän summa, jollaista ei ole aikaisemmin ollut”.
”Karkeasti voi sanoa, että 50 prosenttia suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on yli 65-vuotiailla”, hän toteaa.
Markkinaraadissa keskustellaan tällä viikolla perinnöistä. Miten perinnön voi jättää verotehokkaasti ja miten välttää perintöriidat?
Keskustelemassa ovat Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen, OP:n varallisuudenhoitoasiakkaiden johtaja Kai Kalajainen sekä Aktian henkilöasiakasliiketoiminnan päällikkö Minna Mandellöf.
Ohjelman juontaa Kauppalehden toimittaja Ossi Kurki-Suonio.
Tämän vuoksi Kalajainen näkee yhteiskunnallista ja kansantaloudellistakin merkitystä sillä, että varoista, niiden perimisestä ja hoitamisesta käytäisiin perheissä ajoissa keskusteluja.
”Kun satatuhatta euroa on merkittävästi helpompi tuhlata kuin tienata, niin miten se vastuullisesti siirretään. Saaja tietysti itse päättää, mihin varat käyttää, mutta minkälaista tahtotilaa haluaa ilmaista varojen käytöstä”, Kalajainen pohtii.
Monilla perheyrittäjillä ja sukuomistajilla on vahva näkemys, että yritys kuuluu jättää seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä sen itselleen on saanut. Mandellöf ja Malinen kuitenkin korostavat, että perinnönjaossa ja oman perinnön suunnittelussa itseäänkään ei kannata unohtaa, vaan toimia niin kuin järkevältä tuntuu.
”Ajattelisin kyllä, että täytyy miettiä pikkaisen omaakin napaansa ja turvata oma hyvä vanhuus. Ei ehkä tuhlailla, mutta huolehtii siitä, että on itsellä myös hyvä olla. Se on kuitenkin varmasti monella myös yksi syy säästää”, Malinen huomauttaa.
