Kansainvälinen matkailu on kasvanut koronapandemian jälkeen muissa pohjoiseurooppalaisissa suurkaupungeissa selvästi Helsinkiä nopeammin, kertoo Helsingin matkailusäätiön tuore selvitys.
Vuonna 2023 Helsingissä yöpyi vajaat kaksi miljoonaa matkailijaa. Luku on 78 prosenttia vuoden 2019 yöpymisistä.
Sen sijaan Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Hampurissa matkailu on toipunut pandemiasta huomattavasti Helsinkiä paremmin.
Selvityksen mukaan Helsinkiä markkinoidaan matkailukohteena huomattavasti kilpailijakaupunkeja vähemmän.
Helsingin markkinoinnista vastaavan Helsinki Partnersin 8,4 miljoonan euron vuosibudjetista matkailijoiden houkutteluun käytetään noin 2,2 miljoonaa.
Tukholmassa, Oslossa ja Hampurissa matkailumarkkinointiorganisaatioilla on käytössään 5–9 miljoonaa euroa ja Kööpenhaminassa peräti 36 miljoonaa euroa, vertaa Helsingin matkailusäätiö.
Kun Helsingin ulkomaiset matkustajamäärät ovat vielä jäljessä pandemiaa edeltävästä ajasta, Kööpenhaminassa ja Oslossa ulkomaalaisten yöpymiset ovat jo ohittaneet vuoden 2019 tason.
Helsingin Matkailusäätiön hallituksen puheenjohtaja Mikko Leisti sanoo, että Helsinki on erityisesti pandemian jälkeen pudonnut kilpailijoiden kyydistä.
”Helsingissä on investoitu vuosien ajan hotellikapasiteettiin sekä muuhun matkailun infrastruktuuriin ja ravintolatarjontamme pärjää nykyisin hyvin vertailussa verrokkikaupunkien kanssa. Selvitys osoittaa kuitenkin, että Helsingin matkailulla on valtavasti potentiaalia, joka ei nyt toteudu”, Leisti toteaa tiedotteessa.
Matkailusäätiö ehdottaa tilanteen korjaamiseksi sitä, että kaupunki panostaisi enemmän varoja Helsingin markkinointiin matkailukohteena.
Vaikka matkailuorganisaatioiden luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, on selvää, että verrokkien markkinointipanostukset ovat eri mittaluokassa kuin Helsingin, säätiö toteaa.
Myös kotimaisten matkailijoiden määrässä Helsinki jäi runsaalla kahdella miljoonalla yöpymisellään kauas verrokkikaupunkien taakse. Oslossa ja Kööpenhaminassa yöpyi oman maan kansalaisia noin kaksinkertainen, Tukholmassa kolminkertainen ja Hampurissa lähes kuusinkertainen määrä.
Tiedot pohjautuvat Helsingin Matkailusäätiön tilaamaan Helsingin matkailun potentiaali-selvitykseen, jonka toteutti Visitory Oy.
Selvityksen mukaan Helsinkiin kohdistuvan matkailun kasvulla olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia.
Vuonna 2022 Helsingin välittömät tulot matkailusta olivat 1,2 miljardia euroa ja matkailun kokonaisvaikutukset kaksi miljardia euroa.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo myös Suomen kansallisen matkailumarkkinointibudjetin olevan pieni, varsinkin nyt, kun Petteri Orpon (kok) hallitus leikkasi Visit Finlandin rahoituksesta kaksi miljoonaa euroa.
”Se kuulostaa pieneltä leikkaukselta, mutta kun koko budjetti oli kymmenen miljoonaa, se on 20 prosenttia.”
Leikkauksen jälkeinen Visit Finlandin kahdeksan miljoonan euron budjetti oli parhaimmillaan 17 miljoonaa euroa 15 vuotta sitten.
Lapin mielestä matkailumarkkinoinnin määrärahojen leikkaus on täysin käsittämätöntä aikana, jolloin Suomen matkailun kaksi tukijalkaa – venäläiset turistit ja Finnairin Venäjän ilmatilan yli sujuvasti lennättämien aasialaisten matkustajien virta – on kuihtunut.
Lappi kertoo toimialansa hyväksyvän sen, että hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kansalaisten turismivirta pantiin poikki.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin Finnairin strategia meni käytännössä uusiksi yhdessä yössä ja kiinalaisten ja japanilaisten matkailijoiden määrä hupeni merkittävästi. Siihen olisi Lapin mukaan nyt syytä reagoida myös poliittisin toimin.
Hän muistuttaa, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka turismi on vähentynyt Venäjän hyökkäyssodan takia.
Lapin mukaan Suomi on menettänyt vuosina 2020–2023 matkailutuloja yhteensä noin 13,6 miljardia euroa. Laskelma perustuu oletukseen, että matkailun kasvu olisi jatkunut samanlaisena kuin vielä 2019.
Vielä hälyttävämmäksi tilanne kehittyy kun tarkastelee Suomen matkustustasetta. Se kertoo paljonko ulkomaiset matkustajat tuovat rahaa Suomeen ja paljonko suomalaiset matkustajat vievät ulkomaille.
Suomen matkustustase on pitkään ollut negatiivinen, eli matkustus Suomesta on ollut yleisempää kuin matkustus tänne. Esimerkiksi vuonna 2002 matkustustase oli 445 miljoonaa euroa pakkasella.
Vuonna 2022 Suomen matkustustase oli pandemian jäljiltä kaksi miljardia euroa negatiivinen, mutta viime vuonna jo 2,85 miljardia euroa, Lappi kertoo.
”Se kasvoi siis vuodessa 850 miljoonaa euroa. Se on valtavasti. Ja vaikuttaa verotuloihinkin. Matkailuvienti on kolmanneksi suurin palveluviennin ala.”
Suomen pitää nyt hankkia uudet matkustaja- ja turistivirrat muualta maailmasta.
”Tarvitaan uusia asiakkaita paljon kilpailuilta markkinoilta.”
Lapin mukaan valtiot kamppailevat kansainvälisillä matkustajamarkkinoilla kiivaasti, koska vierailijoiden tiedetään kuluttavan paljon rahaa matkoillaan.
Hän viittaa Maran ennen pandemiaa teettämään tutkimukseen, jossa matkailu- ja ravintola-alan vuotuinen verojalanjälki arvioitiin 2,9 miljardiksi euroksi.
”Se kertoo miten valtavasti toimiala vaikuttaa verotuloihin.”
Lapin mukaan Suomessa käyneet matkailijat kehuvat yleisesti Suomea hyväksi matkailumaaksi.
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa matkustajien kasvavaan määrään luotettiin laajalti. Siitä ovat esimerkkinä ennen vuotta 2022 käynnistetyt hotellihankkeet.
”Yksin pääkaupunkiseudulla on vuoden 2026 loppuun mennessä lähes seitsemän tuhatta uutta hotellihuonetta enemmän kuin vuonna 2018.”
Myös hallituksen arvonlisäkorotus iskee majoitustoimintaan, Lappi kertoo.
”Suomi on nostamassa majoitustoiminnan alv-kantaa 10 prosentista 14 prosenttiin 2025. Suomesta on siten tulossa ETA-maiden toiseksi kirein verottaja hotellien arvonlisäverokannan suhteen.”
Kirein verottaja on Tanska, jossa majoittajillakin on 25 prosentin arvonlisävero.
